Tiesitkö, että Suomessa ei viranomaisten näkemyksen mukaan ole ravintoloita, on vain anniskelupaikkoja ja ravitsemisliikkeitä? Entä tiesitkö, että Saksassa olut luokitellaan elintarvikkeeksi, ei alkoholituotteeksi? Esimerkkejä on lukuisia. Myös Alkon monopoli sekä Suomen omintakaiset aika- ja muut rajoitukset mietojenkin alkoholien myynnissä herättävät Euroopassa epäuskoista ihmettelyä. Tyypillinen kommentti on, että eihän tuo voi olla mahdollista, Suomihan on EU:n jäsenmaa?
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on toteuttanut vuosia EU:n alkoholilainsäädännön vastaista, omaa linjaansa piittaamatta tuomioista ja huomautuksista. Suomessa alkoholia koskevasta lainsäädännöstä on päättänyt sekä alkoholijuomien valmistusta, myyntiä ja anniskelua ohjannut käytännössä yksi virkamies. STM:n Hyvinvoinnin ja terveyden suojelu -yksikön hallitusneuvos Ismo Tuomisen johdolla koko ministeriö virkamieskoneistoineen ja ministereineen kävelee yli kaiken parlamentaarisen päätöksenteon.
Korona-ajan ravintolasulkujen toteuttaminen muistutti monelta osin kieltolakia. Ravintola-ala ajettiin ilmeisen tuottamuksellisesti ja harkitusti polvilleen toistuvien sulkumääräysten ja tutkittuun tietoon perustumattomien rajoitusten vuoksi.
Viranomaiset ovat myös yrittäneet estää koko EU-jäsenyytemme ajan alkoholin nettikauppaa muista EU-maista Suomeen kertomalla, että alkoholin etämyynti on kiellettyä. Tällaista kieltoa ei laissa ole.
Iltalehti selvitti vuonna 2022 miten “etämyyntikielto” syntyi muutaman virkamiehen keksintönä vuonna 2006. Iltalehti nivoo ongelman kahteen keskenään ristiriidassa olevaan asiaan: toisaalta Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomaiset pitävät tärkeimpänä tehtävänään Alkon monopolin suojelemista kansanterveyden nimissä. Samalla Suomi taas on osa EU:ta, jossa jäsenmaat eivät voi noin vain rajoittaa EU:n perustamissopimuksessa sinetöityä tavaroiden vapaata liikkuvuutta.
Verohelpotus toisi työpaikkoja ja kehittäisi ravintolakulttuuria
Suomen alkoholivero on huomattavasti korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Eduskunta hyväksyi alkoholijuomien valmisteveron korotukset viimeksi vuoden 2021 alussa 50 miljoonalla eurolla. Oluen kohdalla vero on EU-maiden korkein: yli 20-kertainen EU:n päättämään minimiveroon nähden.
Tiukka sääntely ja korkea verotus ajavat alkoholinkulutusta ravintoloista valvomattomiin olosuhteisiin kuten koteihin. Anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on vähentynyt vuosia. Suurin syy on alkoholin kallis hinta ravintolassa. Suomessa anniskelun verotus on EU-maiden kireintä. Muista kanavista hankittu alkoholi ei kerrytä verotuloja läheskään yhtä paljon kuin ravintolassa nautittu alkoholi.
Lisäksi verotuloja valuu Viroon alkoholin matkustajatuonnin myötä. Alkoholin matkustajatuonti Suomeen oli ennen koronaa 18 % kokonaiskulutuksesta eli huomattavasti ravintolakulutusta (11 %) enemmän.
Ravintola-ala työllistää noin 115 000 henkilöä. Alkoholijuomien anniskelumyynnin työllisyysvaikutus on noin 24 000 henkilöä. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan mukaan pelkästään anniskelun verotuksen alentaminen toisi sektorille yli 2400 työpaikkaa lisää.
Kokoomuksen juomasekoitus
Kokoomus on ehdottanut Alkon monopolin purkamista asteittain ja hallitusti. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että kuluttaja voisi ostaa viinipullon myös ruokakaupasta.Suomi on Ruotsin lisäksi ainoa EU-maa, jossa viiniä myydään ainoastaan valtion monopoliyrityksessä.
Lisäksi Kokoomus laskisi ravintolassa anniskellun alkoholin veron ravintolaruoan tasolle 14 prosenttiin, joka ohjaisi kulutusta valvottuihin olosuhteisiin ravintoloihin. Lisäksi on perusteltua vapauttaa ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyynti muiden kuin väkevien juomien osalta.